Xavi Simons: miksi tehot putosivat Tottenhamissa

Xavi Simons on Tottenhamin 23-vuotias alankomaalainen hyökkäävä keskikenttäpelaaja, jonka tehot laskivat ensimmäisellä Englannin-kaudella selvästi. PSV:ssä ja RB Leipzigissä hän tuotti 0,64–0,86 maalia tai syöttöä 90 minuuttia kohden, Valioliigassa 2025/26 enää 0,36. Laukausmäärä on pudonnut joka kaudella siirron jälkeen, mutta kuljettaminen ja rikkeiden vetäminen ovat säilyneet ennallaan.

Kuka Xavi Simons on?

Simons on Amsterdamissa 21.4.2003 syntynyt hyökkäävä keskikenttäpelaaja, joka pelaa myös laitahyökkääjänä. Hän on 179-senttinen, vasenjalkainen kuljettaja, jonka peli rakentuu tiukoista tiloista lähtevään syöttöön ja omaan vetoon maalia kohti. Alankomaiden maajoukkueessa hän on vakiokasvo, ja Alankomaat avaa torstaina 24.9. Kansojen liigan lohkonsa Saksaa vastaan.

Miten ura eteni La Masiasta Tottenhamiin?

Simons tuli Barcelonan juniorikoulusta La Masiasta ja siirtyi Paris Saint-Germainiin heinäkuussa 2019. Ammattilaisdebyytti tuli PSG:ssä 2021, ja mukaan tarttui Ligue 1:n ja Ranskan cupin mestaruus. Vuonna 2022 hän palasi kotimaahansa PSV:hen, jossa yksi kausi tuotti KNVB-cupin, Johan Cruyff -kilven ja Eredivisien maalikuninkuuden.

Kesällä 2023 hän palasi PSG:hen ja siirtyi välittömästi lainalle RB Leipzigiin. Saksan-jakso venyi kahteen kauteen, joiden jälkeen tie vei Tottenhamiin ja Valioliigaan.

Miksi tehot putosivat Valioliigassa?

Neljän viime kauden sarjatilastot kertovat, missä muutos tapahtui.

Kaksi lukua selittää pudotusta enemmän kuin muut. Ensimmäinen on rooli: 28 Valioliiga-ottelusta vain 19 oli avauspaikkoja, ja yhdeksän kertaa hän tuli kentälle vaihdosta. Minuutteja kertyi 1769, mikä on yli tuhat vähemmän kuin PSV-kaudella. Toinen on laukausmäärä, joka on laskenut tasaisesti jokaisella kaudella: 2,20:stä 90 minuuttia kohden 1,27:ään. Kahdestakymmenestäviidestä laukauksesta kymmenen osui maalia kohti ja kaksi meni sisään.

Laukausvolyymin merkitys korostuu juuri tällaisella pelaajalla. Hyökkäävän keskikenttäpelaajan maalisaldo heiluu vuodesta toiseen, mutta odotettujen maalien taustalla on aina laukausten määrä ja laatu. Kun molemmat laskevat samaan aikaan, kyse on roolin muutoksesta enemmän kuin epäonnesta.

Miten rooli muuttui puolustuspäässä?

Sama kausi, joka näyttää hyökkäyspäässä vaisulta, on puolustuspäässä hänen aktiivisin.

Tottenhamissa Simons riisti palloja useammin kuin millään aiemmalla kaudella ja katkaisi syöttöjä yli kaksi kertaa niin usein kuin PSV:ssä. Samalla oma syöttömäärä jäi Leipzigin tasosta noin viidellä syötöllä per 90 minuuttia. Luvut sopivat yhteen sen kanssa, että joukkue käytti häntä kauempana maalista ja osin vaihdosta tulevana pelaajana.

Cup-otteluissa vanha rooli välähti esiin. Liigacupin kahdessa ottelussa ja 151 minuutissa hän antoi yhdeksän avainsyöttöä keskiarvosanalla 7.15, mikä on moninkertainen tahti Valioliigaan verrattuna.

Mikä pelityylissä säilyi siirrosta huolimatta?

Kaikki ei muuttunut. Rikkeiden vetäminen on pysynyt lähes samalla tasolla neljä kautta putkeen, mikä kertoo siitä, että vastustajat joutuvat edelleen pysäyttämään hänet epäreilusti.

Kuljetusten onnistumisprosentti kertoo saman asian toisesta suunnasta. Leipzigin ensimmäisellä kaudella 137 yrityksestä onnistui 81 eli 59 prosenttia, Tottenhamissa 67 yrityksestä 29 eli 43 prosenttia. Yrityksiä on vähemmän ja niistä menee läpi pienempi osa, mutta vastustaja rikkoo häntä yhtä usein kuin ennenkin.

Mitä maajoukkueura kertoo?

Maajoukkueessa numerot ovat pysyneet vakaampina kuin seurassa, vaikka alku oli hidas. Simons debytoi Alankomaiden paidassa MM-kisoissa 2022, jossa peliaikaa tuli 14 minuuttia, ja seuraavan Kansojen liigan kaudella kaksi ottelua. EM-karsinnoissa 2023 hän pelasi kahdeksan ottelua ja 587 minuuttia ilman maalia, keskiarvosana 6.81.

Läpimurto tuli 2024. EM-kisoissa kertyi kuusi ottelua, maali ja kolme syöttöä keskiarvosanalla 7.2. Kansojen liigan kaudella 2024/25 hän teki kuudessa ottelussa kaksi maalia ja yhden syötön keskiarvosanalla 7.43, ja MM-karsinnoissa vastaava saldo oli kaksi maalia ja yksi syöttö kuudesta ottelusta.

Maajoukkuerooli on siis ollut tasaisempi kuin seurarooli. Kansojen liigan 7.43 on hänen paras kilpailukohtainen keskiarvosanansa sitten Leipzigin ensimmäisen kauden.

Vahvuudet ja rajat

Mitä numerot kertovat vedonlyöjälle?

Laukausvolyymi on se mittari, joka ratkaisee pelaajamarkkinoiden hinnoittelussa eniten. Runsaat 1,3 laukausta per 90 minuuttia ja epävarma avauspaikka tekevät maalintekijämarkkinoista huonon paikan tälle profiilille, vaikka nimi on iso. Sama ilmiö näkyi toisin päin Viktor Gyökeresin siirrossa: sarjan vaihtuessa maalitahti muuttuu nopeammin kuin maine.

Kiinnostavampia ovat markkinat, jotka nojaavat kontaktiin ja pallon kuljettamiseen. Simons veti Valioliiga-kaudella 44 rikettä ja teki itse 21, ja korttipuolelle kertyi viisi keltaista ja yksi punainen. Korttitahti on vaihdellut voimakkaasti sarjoittain: PSV-kaudella tuli kaksi keltaista 2820 minuutissa, Leipzigin ensimmäisellä kaudella kymmenen 2675 minuutissa. Kun tuomarikulttuuri muuttuu, pelaajan korttihistoria vanhasta sarjasta kantaa huonosti uuteen.

Puolustustyön kasvu tekee korttimarkkinasta erityisen huomionarvoisen. Riistojen määrä nousi Tottenhamissa 1,73:een per 90 minuuttia, ja riistoja yrittävä hyökkäyspelaaja kerää kortteja useammin kuin sellainen, joka odottaa palloa ylhäällä.

← Kaikki jutut