Sää ja maalimäärä: tuuli, sade ja yli/alle-linjat

Sää muuttaa maalimäärää jalkapallossa vähemmän kuin yleisesti oletetaan. Laajin aiheesta tehty ottelutason tutkimus kävi läpi 583 Mestarien liigan ottelua eikä löytänyt sääoloista tilastollisesti merkitsevää vaikutusta laukausmääriin tai maalipaikkoihin kokonaisuutena. Amerikkalaisessa jalkapallossa vaikutus on selvästi suurempi: kova tuuli ja lumisade leikkaavat pistemäärää mitattavan määrän. Käytännön seuraus vedonlyöjälle on se, että jalkapallon yli/alle-markkinassa sää näkyy hinnassa, hyvin harvoin itse linjassa.

Miksi sään pitäisi ylipäätään muuttaa maalimäärää?

Sää vaikuttaa pallopeliin kolmen erillisen mekanismin kautta, ja ne kannattaa pitää erillään, koska ne osoittavat osin eri suuntiin.

Pallon lentorata. Tuuli on ainoa sääilmiö, joka liikuttaa palloa suoraan. Vaikutus kasvaa sen mukaan, kuinka kauan pallo on ilmassa: pitkä avaus, keskitys, kulmapotku ja kaukolaukaus ovat herkkiä, lyhyt syöttö ja viimeistely läheltä maalia eivät käytännössä lainkaan. Sama pätee amerikkalaisen jalkapallon pitkään heittoon ja kenttämaaliin, joissa pallo lentää kymmeniä metrejä ja osumatarkkuuden marginaali on pieni.

Kentän ja pallon pinta. Kevyt sade nopeuttaa nurmea. Pallo liukuu pintaa pitkin nopeammin, syöttö kulkee kovempaa ja maalivahdin kiinniotto on epävarmempi. Rankka ja pitkäkestoinen sade kääntää tämän päinvastaiseksi, kun kenttä pehmenee ja pallo alkaa jäädä lätäköihin. Kevyen ja rankan sateen vaikutus on siis erimerkkinen, ja tämä hukkuu lähes aina yksinkertaistukseen “sateella tehdään vähemmän maaleja”.

Pelaajan suoritus. Kylmyys heikentää hienomotoriikkaa ja kovassa helteessä juoksumäärät laskevat. Kumpikin koskee molempia joukkueita yhtä lailla, joten vaikutus näkyy ottelun kokonaisintensiteetissä ennemmin kuin lopputuloksen suunnassa.

Kaksi pelin osaa erottuu erityisen herkkinä. Erikoistilanteet ovat jalkapallon ainoa hetki, jolloin pallo lähtee liikkeelle paikaltaan ja lentää kaarella kohti maalia. Kulmapotkun ja vapaapotkun kaari on juuri sitä, mihin sivutuuli puree, ja puuska voi muuttaa hyvin harjoitellun syötön ennakoimattomaksi kummallekin osapuolelle. Sama epävarmuus koskee puolustavaa joukkuetta, joten erikoistilanteiden lopputulos muuttuu satunnaisemmaksi molempiin suuntiin.

Maalivahtipeli on toinen herkkä kohta. Märkä pallo on liukas, ja kiinniotto vaihtuu useammin torjunnaksi eteenpäin, mikä tuottaa irtopalloja rangaistusalueelle. Vastatuuleen tehty pitkä palautus jää lyhyeksi ja antaa vastustajalle kenttäasemaa. Kova myötätuuli puolestaan pidentää maalipotkuja kymmeniä metrejä ja siirtää koko pelin painopistettä. Nämä ovat pieniä yksittäisiä vaikutuksia, mutta ne kasautuvat samaan suuntaan koko ottelun ajan ja selittävät, miksi tuulisessa ottelussa peli näyttää erilaiselta silloinkin, kun maalimäärä on tavanomainen.

Mekanismin olemassaolo ei vielä tarkoita, että vaikutus näkyy maalimäärässä. Jalkapallossa maali on harvinainen tapahtuma, jonka ympärillä on paljon satunnaisuutta, ja pieni muutos paikkojen laadussa hukkuu helposti kohinaan. Juuri tätä tutkimusnäyttö kertoo.

Mitä jalkapallotutkimus löytää säästä?

Kattavin ottelutason aineisto aiheesta on Zhongin, Zhangin, Yin ja Gómez Ruanon tutkimus, joka julkaistiin Biology of Sport -lehdessä vuonna 2024. Se yhdisti Mestarien liigan otteludataan ottelupaikan sääolot viideltä kaudelta 2016/17–2020/21: yhteensä 583 ottelua ja 1166 joukkuehavaintoa. Tutkijat luokittelivat 31 teknistä suoritusmuuttujaa ja testasivat, mitkä niistä riippuvat lämpötilasta, ilmankosteudesta ja tuulen nopeudesta.

Aineiston sääolot olivat eurooppalaisen syksyn ja kevään tavanomaista vaihtelua. Lämpötilan keskiarvo oli 11,6 °C vaihteluvälillä −9…30 °C, ilmankosteus 71,4 prosenttia ja tuulen nopeus keskimäärin 11,5 km/h korkeimman havainnon ollessa 29 km/h.

Merkitsevät löydökset raportoitiin vetosuhteina (odds ratio) yhtä keskihajonnan nousua kohti, eli luvut kuvaavat siirtymää tavanomaisesta säästä selvästi poikkeavaan suuntaan.

Tärkein tulos on se, mitä taulukosta puuttuu. Laukausten kokonaismäärä ja maalilaukaukset eivät kuuluneet merkitsevästi muuttuneisiin muuttujiin. Sää siis siirsi sitä, millaisista tilanteista maalipaikat syntyivät, ilman että se selvästi muutti niiden kokonaismäärää.

Tuulen ainoa merkitsevä hyökkäysvaikutus sopii mekanismiin hyvin. Kun tuuli nousi, laukauksia pieneltä alueelta tuli 21 prosenttia enemmän. Tuuli siirtää peliä keskityksiin, kamppailuihin ja sekavampiin tilanteisiin maalin edessä, koska pitkän ilmapallon hallinta vaikeutuu. Lopputuloksena maalipaikkojen jakauma muuttuu, vaikka niiden kokonaismäärä pysyy ennallaan.

Mitä yhden kauden aineisto kertoo talvesta?

Kansanviisaus sanoo, että talven kylmyys, tuuli ja märkä kenttä vähentävät maaleja. Väite on helppo testata suoraan: jaetaan yksi kokonainen kausi kuukausiin ja katsotaan, missä maalit syntyivät. Alla on Valioliigan kausi 2024/25 kokonaisuudessaan, kaikki 380 ottelua.

Tulos kulkee kansanviisautta vastaan. Kun kausi jaetaan talvikuukausiin marraskuusta helmikuuhun ja muuhun kauteen, talvessa pelattiin 181 ottelua keskiarvolla 3,08 maalia ja muina kuukausina 199 ottelua keskiarvolla 2,80 maalia. Kylmällä ja märällä kaudella tehtiin siis 0,28 maalia enemmän ottelua kohti. Maalirikkain yksittäinen kuukausi oli tammikuu, maaliköyhimmät maaliskuu ja toukokuu.

Ennen kuin tästä tekee johtopäätöksiä, ero on syytä mitata. Poisson-oletuksella eron keskivirhe on 0,18, joten havainto on 1,6 keskihajonnan päässä nollasta ja kaksisuuntainen p-arvo noin 0,11. Ero ei siis ole tilastollisesti merkitsevä. Sekoittavia tekijöitä on lisäksi runsaasti: joulukuussa pelattiin 62 ottelua eli lähes kaksinkertainen määrä tavanomaiseen kuukauteen nähden, ja otteluruuhka väsyttää puolustuksia ja pakottaa kierrättämään kokoonpanoja. Kauden loppukuukausina osalla joukkueista ei ole enää pelattavaa.

Olennaisin opetus on silti mittakaavassa.

Tästä seuraa kaksi asiaa. Kansanviisaus sään vaikutuksesta säilyy hengissä juuri siksi, että kenenkään oma otanta ei riitä alkuunkaan sen kumoamiseen, ja muistikuvat myrskyisistä nollapeleistä jäävät mieleen paremmin kuin tuuliset maalijuhlat. Samasta syystä sääkulmasta on vaikea rakentaa vedonlyöntietua: vaikutus on todellinen, mutta se on niin pieni suhteessa maalimäärän satunnaisuuteen, että sen todentaminen omasta tulosseurannasta kestäisi vuosia.

Miksi amerikkalaisessa jalkapallossa tuuli näkyy paljon selvemmin?

Amerikkalaisen jalkapallon pistemäärä syntyy kahdesta tapahtumasta, jotka ovat molemmat ballistisia: pitkästä heitosta ja kenttämaalista. Kummassakin pallo lentää pitkän matkan ilmassa ja onnistumisen marginaali on kapea. Juuri siihen tuuli puree.

Julkisissa vedonlyöntianalyyseissä toistuvat luvut ovat samansuuntaisia. Ulkokentän keskimääräinen tuulen nopeus on noin 7 mph, mikä on vertailutaso. Kenttämaalin onnistumisprosentti pysyy noin 83 prosentissa aina 15 mph:hen asti, laskee sieltä noin 80 prosenttiin välillä 15–20 mph ja putoaa noin 77 prosenttiin yli 20 mph:n tuulessa. Sateessa syöttöpelin tarkkuus laskee noin 12 prosenttia, ja kenttämaalin onnistuminen heikkenee etäisyyden kasvaessa: 40 jaardin potku menee sateessa noin 82-prosenttisesti tavanomaisen 86 prosentin sijaan ja 50 jaardin potku 65-prosenttisesti tavanomaisen 71 prosentin sijaan.

Lämpötilan osalta raportoidut luvut ovat noin viiden prosentin pudotus pistetuotannossa välillä 25–50 °F ja noin kahdeksan prosentin pudotus alle 25 °F:n pakkasessa tai yli 85 °F:n helteessä. Sateen ja lumen yhteisvaikutus pistemäärään kuvataan tyypillisesti näin: kevyt sade tai lumi noin kaksi pistettä, kohtalainen sade noin neljä, kohtalainen lumisade ja rankka sade noin kuusi ja raju lumisade noin kymmenen pistettä vähemmän ottelua kohti.

Nämä luvut ansaitsevat varauksen. Ne ovat peräisin julkisista analyyseistä, joissa otoskokoa tai kausien määrää ei ole kerrottu, eivätkä ne ole vertaisarvioituja. Suuruusluokka on silti johdonmukainen useassa toisistaan riippumattomassa lähteessä, ja mekanismi on selvä.

Vertailu lajien välillä kiteytyy yhteen asiaan. Amerikkalaisessa jalkapallossa keskimääräinen ottelu tuottaa 40–50 pistettä, joten kahden pisteen muutos on noin neljä prosenttia kokonaisuudesta ja kymmenen pisteen muutos yli viidennes. Jalkapallossa keskimääräinen ottelu tuottaa alle kolme maalia, ja maali syntyy lähes aina läheltä, missä tuulella ei ole merkittävää roolia.

Miten markkina hinnoittelee sään?

Tässä on koko aiheen käytännöllisin havainto, ja se näkyy suoraan kerroindatasta. Jalkapallon maalimäärämarkkina on karkea ruudukko, kun taas amerikkalaisen jalkapallon vastaava markkina on hieno asteikko.

Valioliigan seuraavien kahden kierroksen 20 ottelusta päälinja asettui 14 kertaa 2,5 maaliin ja 6 kertaa 3,5 maaliin. Mitään siltä väliltä ei ollut tarjolla päälinjana. Markkina ilmaisee siis kaiken näkemyksensä ottelun maaliodotuksesta yli 2,5 -valinnan hinnassa, ja hinta liikkuu tässä otannassa parhaimmillaan välillä 1.66 ja 2.18.

Koko kierroksen hintahaitari vastaa siis noin 0,61 maalin eroa odotusarvossa. Kun tähän suhteuttaa sään: 0,10 maalin vaikutus on kuudesosa siitä, mikä erottaa kierroksen maalirikkaimman ja maaliköyhimmän ottelun toisistaan. Se on pieni mutta mitattava suure.

Amerikkalaisessa jalkapallossa tilanne on toinen. Saman viikonlopun 17 ottelun päälinjat asettuivat välille 40,5 ja 52 pistettä eli 11,5 pisteen haarukkaan, keskiarvon ollessa 45,2 ja mediaanin 44,5. Linja liikkuu puolen pisteen askelin, joten kahden tai kolmen pisteen sääarvio on neljästä kuuteen askelta. Se on ruudukossa selvästi näkyvä siirto, ja välittäjät tekevät sen rutiinilla.

Mittasuhteen saa esiin vertaamalla sääarviota välittäjien keskinäiseen erimielisyyteen. Samassa 17 ottelun aineistossa yksittäisen ottelun linjahaarukka eri välittäjien välillä oli mediaaniltaan yhden pisteen ja keskiarvoltaan 0,9 pistettä; useimmissa otteluissa kolmetoista välittäjää mahtui puolen pisteen tai yhden pisteen sisään. Kovan tuulen tai lumisateen arvioitu vaikutus on siis kahdesta kolmeen kertaa suurempi kuin koko markkinan sisäinen hajonta. Hinnoittelematta jätetty sääkerroin olisi tällaisessa markkinassa suurin yksittäinen virhe koko taululla, ja juuri siksi sitä ei jätetä hinnoittelematta.

Laskuesimerkki: mitä 0,10 maalia tekee hinnalle?

Sään vaikutus kannattaa muuntaa hinnaksi itse, koska prosenttiluvut eivät kerro mitään ennen kuin ne ovat kertoimen muodossa. Alla oleva laskenta käyttää Poisson-jakaumaa, joka on vakiintunut tapa muuntaa maaliodotus maalimäärän todennäköisyyksiksi. Jakauman mekaniikka ja sen rajoitteet on käyty läpi erikseen maalimäärän hinnoittelua koskevassa jutussa.

1. Ota lähtötaso oikeasta aineistosta

   Valioliigassa tehtiin kaudella 2024/25 yhteensä 1115 maalia 380 ottelussa, eli 2,93 maalia ottelua kohti. Tämä on koko sarjan keskiarvo ja kelpaa neutraaliksi lähtökohdaksi.

2. Muunna maaliodotus todennäköisyydeksi

   Poisson-jakaumalla odotusarvo λ = 2,93 tuottaa tuloksen 0, 1 tai 2 maalia yhteensä 43,9 prosentin todennäköisyydellä. Yli 2,5 maalia toteutuu siis 56,1 prosentin todennäköisyydellä, ja reilu kerroin on 1/0,561 = 1.78.

3. Vähennä sään arvioitu vaikutus

   Oletetaan navakka tuuli, jonka arvioit leikkaavan maaliodotuksesta 0,10 maalia. Uusi odotusarvo on λ = 2,83.

4. Laske hinta uudelleen

   λ = 2,83 antaa yli 2,5 -todennäköisyydeksi 53,8 prosenttia ja reiluksi kertoimeksi 1.86. Alle 2,5 -puolella reilu hinta tiukkenee 2.28:sta 2.16:een.

5. Vertaa markkinaan

   Muutos on 2,3 prosenttiyksikköä todennäköisyydessä. Jos markkina tarjoaa yhä alle 2,5 -valintaa hintaan 2.28 tilanteessa, jossa oma reilu arviosi on 2.16, edessä on noin viiden prosentin etu. Jos hinta on jo 2.16 tai tiukempi, sää on hinnoiteltu.

Laskennan opetus on kaksisuuntainen. Kahden ja kolmen prosenttiyksikön siirtymä on aidosti merkityksellinen, koska se on samaa suuruusluokkaa kuin tyypillinen kate maalimäärämarkkinassa. Samalla se on niin pieni, että se katoaa kokonaan, jos arvio maaliodotuksesta on itsessään kymmenyksen pielessä. Sääkulma toimii vain, kun kaikki muu mallissa on jo kohdallaan.

Kannattaa myös huomata, kuinka jäykkä linja on. Vaikka maaliodotus putoaisi arvoon 2,50, yli 2,5 -todennäköisyys on yhä 45,6 prosenttia eikä päälinjalla ole syytä siirtyä mihinkään. Jalkapallon maalilinja pysyy paikallaan lähes kaikissa sääoloissa.

Missä sääkulmalla voi olla arvoa?

Sää on julkinen tieto. Ennusteet ovat kaikkien saatavilla päiviä etukäteen, ja välittäjillä on niihin automaattiset syötteet. Tämä rajaa mahdollisen edun kapeisiin tilanteisiin.

Käytännössä paras käyttötapa sääarviolle on suodatin ennemmin kuin itsenäinen vetoperuste. Jos malli antaa alle 2,5 -valinnalle kolmen prosentin edun ja ennuste lupaa kovaa tuulta, sääarvio vahvistaa kulmaa. Jos malli antaa yli 2,5 -valinnalle saman edun samassa tuulessa, kannattaa tarkistaa laskelma ennen kuin panostaa.

Miten sääennustetta luetaan vedonlyöntiä varten?

Yleisennuste kertoo liian vähän ollakseen hyödyllinen. Viisi asiaa erottaa käyttökelpoisen sääarvion pelkästä sadekuvakkeesta.

Keskituuli ja puuskat ovat eri suureita. Keskituuli kuvaa olosuhteen tasoa koko ottelun ajan ja vaikuttaa siihen, miten joukkueet rakentavat peliä. Puuska on hetkellinen huippu, ja se osuu juuri niihin tilanteisiin, joissa pallo on pitkään ilmassa: kulmapotkuun, vapaapotkuun ja maalipotkuun. Ennusteet antavat molemmat, ja niiden ero voi olla kaksinkertainen.

Tuulen suunta suhteessa kenttään ratkaisee. Kentän pituusakselia pitkin puhaltava tuuli muuttaa peliä selvästi enemmän kuin poikittainen tuuli, koska se vaikuttaa avauksiin ja pitkiin syöttöihin kumpaankin suuntaan eri tavalla. Umpinaisessa, korkeareunaisessa stadionissa nurmen tason tuuli on murto-osa mitatusta, kun taas avoimilla päädyillä varustetussa stadionissa se on lähellä ennusteen lukemaa.

Ajoitus on tärkeämpää kuin päiväkohtainen summa. Merkitystä on sillä, mitä tapahtuu kahden tunnin ikkunassa aloituksen ympärillä. Tuntia ennen ottelua loppunut sade jättää nopean, kostean nurmen, mikä osoittaa täsmälleen päinvastaiseen suuntaan kuin koko ottelun kestävä vesisade.

Edeltävien päivien sade ratkaisee kentän kunnon. Kentän kyllästyneisyys määräytyy siitä, mitä on satanut edeltävällä viikolla. Ottelupäivän poutasää ei auta, jos alusta on jo läpimärkä.

Kuivatuksen taso vaihtelee sarjatasoittain. Ylimmän tason stadionit on rakennettu niin, että rankkasade valuu pois eikä peli muutu. Alemmilla sarjatasoilla ja pienemmillä kentillä sama sademäärä muuttaa pelin luonteen kokonaan. Tämä on yksi konkreettinen syy sille, miksi mahdollinen sääetu keskittyy pieniin sarjoihin.

Jos ottelu pelataan katetulla tai sisähallissa, koko tarkastelu jää pois. Sääkerroin on tällöin nolla, ja se sisältyy jo joukkueen ja sarjan lähtötasoon.

Mitä sää tekee muille markkinoille kuin maalimäärälle?

Maalimäärä on ilmeisin markkina, mutta tutkimusaineiston selvin löydös osui muualle. Kortteja rikettä kohti tuli enemmän kaikkien kolmen sääolon noustessa: lämpötilan vetosuhde 1,16, tuulen 1,16 ja kosteuden 1,13. Tämä on jalkapallon puolella vahvempi ja johdonmukaisempi signaali kuin mikään maalimäärään liittyvä havainto.

Mekanismi on uskottava. Kuumuus ja kosteus lisäävät väsymystä ja ärtymystä, tuuli tekee pallon hallinnasta epävarmempaa ja johtaa myöhästyneisiin kamppailuihin. Korttimarkkina on lisäksi jalkapallon oheismarkkinoista se, jota hinnoitellaan karkeimmin, joten siellä on enemmän tilaa poikkeamalle kuin päämarkkinoissa.

Sää vaikuttaa myös lopputulosmarkkinaan epäsuorasti. Kun olosuhteet lisäävät satunnaisuutta, ne kaventavat vahvemman joukkueen etua. Huono keli tasoittaa peliä, koska se vähentää niitä tilanteita, joissa parempi tekninen taso ratkaisee. Vaikutus on pieni ja vaikeasti mitattava, mutta suunta on johdonmukainen: kova tuuli ja huono kenttä ovat altavastaajan ystäviä.

Entä jääkiekko ja tennis?

Jääkiekossa sääkysymys ratkeaa lyhyesti. Liigaa, SM-sarjoja ja NHL:ää pelataan katetuissa halleissa, joissa jään lämpötila ja ilmankosteus ovat säädettyjä. Sää vaikuttaa korkeintaan yleisön saapumiseen. Poikkeuksia ovat ulkoilmaotteluina järjestettävät tapahtumat, kuten NHL:n Winter Classic ja suomalainen talviklassikko, joissa lumisade, tuuli ja pehmenevä jää muuttavat pelin luonteen aidosti: kiekko liikkuu hitaammin, syöttöpeli kärsii ja peli yksinkertaistuu. Näitä otteluita pelataan muutama kaudessa, ja ne kannattaa käsitellä omana tapauksenaan sen sijaan, että niihin sovellettaisiin sarjan tavallista mallia.

Tennis on lajeista sääherkin, koska pelaaja joutuu sopeuttamaan jokaisen lyönnin olosuhteisiin. Tuuli häiritsee syötönheittoa ja tekee korkeista palloista arvaamattomia. Kuumassa ja kuivassa ilmassa pallo lentää pidemmälle ja pomppaa korkeammalle, kylmässä ja kosteassa se muuttuu raskaaksi ja hitaaksi. Sama pelaaja voi olla eri pelaaja aamun viileässä ja iltapäivän helteessä.

Käytännössä merkittävin yksittäinen tekijä on katto. Grand Slam -turnauksissa pääkentät on varustettu suljettavalla katolla, ja sen sulkeminen kesken ottelun muuttaa olosuhteet välittömästi. Tuuli poistuu, valaistus vakiintuu ja kenttä pelaa tyypillisesti hitaammin. Vähentynyt satunnaisuus suosii lähtökohtaisesti vahvempaa pelaajaa, koska satunnaisuus on aina altavastaajan liittolainen. Jos seuraat ottelua livenä ja katto suljetaan, asetelma on aidosti eri kuin se, jonka pohjalta ennakkokerroin asetettiin.

Mitä tapahtuu vedolle, jos sää siirtää ottelun?

Sään takia peruttu tai keskeytetty ottelu on oma riskinsä, joka kannattaa tuntea etukäteen. Käytännöt vaihtelevat välittäjittäin, mutta pääsääntö on jokseenkin vakiintunut: jos ottelu siirtyy ja pelataan uudelleen tietyn määräajan sisällä, vedot jäävät yleensä voimaan, ja jos siirto on tätä pidempi, vedot mitätöidään ja panokset palautetaan. Määräaika on tyypillisesti kytketty alkuperäiseen aloitusaikaan.

Keskeytetyn ottelun kohdalla ratkaisee se, kuinka pitkälle ottelu ehti. Osassa markkinoista jo ratkennut valinta jää voimaan, kun taas avoimet valinnat mitätöidään. Talvikuukausina pohjoisissa sarjoissa ja alemmilla sarjatasoilla siirtoja tulee säännöllisesti, joten kyseessä on todellinen tekijä ennemmin kuin teoreettinen.

Kolme yleistä virhettä

Sateen kohtelu yhtenä ilmiönä. Kevyt sade ja rankkasade tekevät kentälle eri asiat. Ensimmäinen nopeuttaa peliä, jälkimmäinen hidastaa sen. Jos ennuste sanoo vain “sadetta”, tieto ei riitä päätökseen. Käyttökelpoinen arvio vaatii sademäärän millimetreinä, sateen keston ja tiedon siitä, missä kunnossa kenttä oli jo ennen ottelupäivää. Nämä kolme erottavat toisistaan tilanteet, joissa sade nopeuttaa peliä ja joissa se pysäyttää sen.

Kaksinkertainen laskenta. Jos markkina on siirtynyt jo ennen kuin katsot sitä, siirtymä sisältää todennäköisesti sään. Vertaa aina omaa arviotasi nykyiseen hintaan, älä kauden keskiarvoon. Tämä on erityisen helppo virhe maalimäärämarkkinassa, koska hinnan muutos näyttää pieneltä: kymmenen sentin siirtymä yli 2,5 -kertoimessa vastaa kolmen prosenttiyksikön muutosta todennäköisyydessä, mikä on koko sään kokoluokka kertaalleen jo hinnoiteltuna.

Vaikutuksen ylimitoitus jalkapallossa. Amerikkalaisen jalkapallon numerot ovat suuria ja houkuttelevia, ja niitä siirretään usein jalkapalloon sellaisenaan. Lajien pisteytysmekanismit ovat kuitenkin erilaiset. Amerikkalaisen jalkapallon pisteet syntyvät pitkistä heitoista ja potkuista, jotka tuuli liikuttaa suoraan, kun taas jalkapallon maalit tehdään pääosin läheltä ja maassa. Jalkapallon ottelutason tutkimusnäyttö on siksi paljon vaatimattomampaa kuin folklore antaa ymmärtää.

Mitä tästä jää käteen?

Sään vaikutus kannattaa järjestää näyttöä vahvimmasta heikoimpaan, koska juuri se järjestys hukkuu tavallisessa keskustelussa.

Vahvin näyttö koskee amerikkalaisen jalkapallon kovaa tuulta ja lumisadetta. Mekanismi on selvä, vaikutus on suuri suhteessa ottelun kokonaispistemäärään, ja se on niin suuri suhteessa markkinan sisäiseen hajontaan, että se on pakko hinnoitella. Tämä tarkoittaa myös, että se on hinnoiteltu ennen kuin ehdit paikalle.

Toiseksi vahvin on jalkapallon korttimarkkina, jossa vertaisarvioidussa aineistossa kortteja rikettä kohti tuli 13–16 prosenttia enemmän lämpötilan, kosteuden ja tuulen ääripäissä. Markkina on karkeammin hinnoiteltu kuin maalimäärä, joten liikkumavaraa on enemmän.

Kolmanneksi tulee maalipaikkojen jakauma jalkapallossa: tuulessa laukauksia tuli pieneltä alueelta 21 prosenttia enemmän. Tällä on merkitystä lähinnä ottelun kulkua koskeville markkinoille ja maalivahdin suoritusta koskeville arvioille.

Heikoin näyttö koskee juuri sitä, mistä eniten puhutaan: sään vaikutusta jalkapallon maalimäärään. Ottelutason tutkimus ei löytänyt merkitsevää yhteyttä, ja kokonaisen Valioliiga-kauden talvikuukaudet olivat maalirikkaampia kuin loppukausi. Jos vaikutus on olemassa, se on kymmenyksen luokkaa, mikä kääntyy noin kahden prosenttiyksikön siirtymäksi yli 2,5 -hinnassa.

Käytännön johtopäätös on suoraviivainen. Sääarvio ansaitsee paikkansa analyysissä tarkennuksena, joka vahvistaa tai heikentää muusta työstä syntynyttä näkemystä. Itsenäisenä vetoperusteena se toimii kapeissa raoissa: myöhään tarkentuvassa ennusteessa, ohuessa markkinassa ja stadionissa, jonka olosuhteita yleinen ennuste kuvaa huonosti. Muualla sää on julkista tietoa, joka on hinnassa ennen kuin katsot sitä. Markkinan tehokkuuden rajat ja se, mistä hitaasti liikkuvat hinnat käytännössä löytyvät, on käyty tarkemmin läpi markkinatehokkuutta koskevassa jutussa.

← Kaikki jutut