18+ Vedonlyönti on sallittu vain täysi-ikäisille. Pelaa harkiten ja vain rahalla, jonka voit hävitä. Apua peliongelmaan: Peluuri.fi · auttava puhelin 0800 100 101 (maksuton).
Analyysi Jalkapallo

Tasapelit jalkapallossa: osuus, syyt ja hinnoittelu

Tumma kansikuva, jossa iso tulostaulu näyttää lukemaa 1–1. Sen alla vaakapalkit kuvaavat tasapelien osuutta viidessä eurooppalaisessa pääsarjassa, Serie A pisimpänä.

Eurooppalaisen jalkapallon viidessä suursarjassa noin joka neljäs ottelu päättyy tasan. Kausina 2022/23–2024/25 Valioliigassa, LaLigassa, Serie A:ssa, Bundesliigassa ja Ligue 1:ssä pelattiin 5 341 ottelua, ja niistä 1 347 eli 25,2 prosenttia päättyi tasapeliin. Yksittäisen ottelun tasapelitodennäköisyyttä ohjaavat ennen kaikkea kaksi asiaa: joukkueiden tasoero ja odotettu maalimäärä. Tasaväkisistä joukkueista ja vähämaalisesta ottelusta syntyy tasapeli lähes joka kolmannella kerralla, selvästä tasoerosta harvemmin kuin joka kuudennella.

Mikä tasapeli on vedonlyönnissä

Tasapeli on 1X2-markkinan keskimmäinen vaihtoehto, merkitty X. Veto voittaa, kun varsinainen peliaika (90 minuuttia ja lisäaika) päättyy tasan. Jatkoaika ja rangaistuspotkukilpailu eivät vaikuta 1X2-vetoon, joten cupin ratkaisuottelussakin X ratkeaa varsinaisen peliajan lukemasta.

Tasapeli on kolmesta vaihtoehdosta vaikein ennustaa, ja sen hinta liikkuu kapeimmalla vaihteluvälillä. Kotivoiton kerroin voi olla 1.15 tai 12.00, mutta tasapelin kerroin asettuu suursarjoissa lähes aina välille 3.20–7.00. Syy on rakenteellinen: tasapelin todennäköisyys on suurimmillaan tasaväkisessä ottelussa ja laskee hitaasti tasoeron kasvaessa, koska heikompikin joukkue saa usein yhden maalin, ja vahvempikin jää joskus nollaan.

Tämä tekee tasapelistä erikoisen markkinan. Kotivoiton ja vierasvoiton hinnat ratkaisee pääosin joukkueiden välinen tasoero. Tasapelin hintaan vaikuttaa lisäksi ottelun odotettu maalimäärä, ja se jää helposti vähemmälle huomiolle.

Tasapelin todennäköisyys on myös monen muun markkinan rakennusosa. Draw no bet ja Aasian tasoitus 0 palauttavat panoksen tasapelissä, joten niiden hinta riippuu suoraan siitä, kuinka suuri osa todennäköisyydestä on tasapelillä. Sama koskee kaksoismahdollisuutta, puoliaika/lopputulos-markkinaa ja tarkkaa tulosta. Kun tasapelin todennäköisyys arvioidaan väärin, virhe siirtyy kaikkiin näihin hintoihin.

Aineisto: viisi suursarjaa ja Veikkausliiga

Luvut perustuvat kolmen kauden ottelutuloksiin: Valioliiga, LaLiga, Serie A, Bundesliiga ja Ligue 1 kausilla 2022/23, 2023/24 ja 2024/25 sekä vertailuksi Veikkausliiga kausilla 2022, 2023 ja 2024. Mukana ovat sarjaottelut ja niihin kuuluvat karsinta- ja jatko-ottelut, joten Bundesliigan kaudessa on 308 ottelua (306 sarjaottelua ja kaksi karsintaottelua). Ligue 1 pieneni 20 joukkueesta 18:aan kaudelle 2023/24.

Mallilaskelmissa (Poisson, tasoero) käytetään vain viiden suursarjan runkosarjaotteluita, yhteensä 5 330 ottelua.

SarjaOttelutTasanMaaleja/ottelu0–01–1
Serie A1 14128,0 %2,586,8 %13,8 %
LaLiga1 14025,7 %2,596,8 %13,3 %
Bundesliiga92425,4 %3,185,4 %11,5 %
Ligue 199623,8 %2,836,7 %11,5 %
Veikkausliiga50523,4 %2,815,9 %11,1 %
Valioliiga1 14023,0 %3,024,4 %10,6 %
Viisi suursarjaa yhteensä5 34125,2 %

Serie A on tasapelien sarja. Kolmen kauden aikana italialaisista otteluista 28 prosenttia päättyi tasan, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin Valioliigassa. Kauden 2023/24 Serie A:ssa osuus nousi 29,5 prosenttiin, mikä on aineiston korkein yksittäisen sarjan kausilukema. Matalin oli Ligue 1 kaudella 2024/25, 20,5 prosenttia.

Kausien välinen vaihtelu on suurta. LaLigan tasapeliosuus vaihteli 23,4:stä 28,2 prosenttiin, Ligue 1:n 20,5:stä 26,6 prosenttiin. Noin 380 ottelun kaudella pelkkä sattuma tuottaa tasapeliosuuteen noin ±2,2 prosenttiyksikön keskihajonnan, joten yksittäisen kauden luku kertoo sarjasta vähemmän kuin kolmen kauden keskiarvo.

Kotivoittojen osuus liikkui samoina kausina enemmän kuin tasapelien. Valioliigassa kotivoittoja oli kaudella 2022/23 48,4 prosenttia ja kaudella 2024/25 40,8 prosenttia. Bundesliigassa vastaava muutos oli 47,4 prosentista 38,3 prosenttiin, ja kauden 2024/25 Bundesliigassa vierasvoittoja (36,0 %) oli lähes yhtä paljon kuin kotivoittoja. Molemmissa sarjoissa pudonnut kotivoittojen osuus siirtyi pääosin vierasvoitoille: Valioliigan tasapeliosuus nousi samana aikana vain 1,6 ja Bundesliigan 1,2 prosenttiyksikköä. Kotiedun heikkeneminen siirtää siis todennäköisyyttä ensisijaisesti kotijoukkueelta vierasjoukkueelle, ja tasapelin hinta reagoi siihen vähemmän kuin voittajahinnat.

Sarjojen välinen ero on myös pysyvämpi kuin kausien välinen. Serie A oli tasapeleissä kärjessä tai sen tuntumassa jokaisella kolmella kaudella (26,2, 29,5 ja 28,4 %), ja Valioliiga pysyi koko jakson keskiarvon alapuolella (22,9, 21,6 ja 24,5 %). Sarjan pitkän aikavälin taso on siksi parempi lähtökohta tasapelin arvioinnille kuin meneillään olevan kauden luku, etenkin syksyllä, kun kierroksia on pelattu vasta muutamia.

1–1 on tasapelien tavallisin lukema

Tasapeli tarkoittaa käytännössä kolmea lukemaa. Viiden suursarjan 1 347 tasapelistä:

48,4 %
1–1
tasapeleistä
24,0 %
0–0
tasapeleistä
23,3 %
2–2
tasapeleistä
4,3 %
3–3 tai enemmän
tasapeleistä

Kaikista otteluista 1–1 päättyi 12,2 prosenttia. Maalittomien tasapelien osuus vaihteli sarjojen välillä enemmän: Valioliigassa 0–0 päättyi vain 4,4 prosenttia otteluista, Serie A:ssa ja LaLigassa 6,8 prosenttia.

Tällä on merkitystä vetäjälle, joka pelaa tasapeliä. Tasapelin hinta on käytännössä kolmen tarkan tuloksen summa, ja sarjan maalitaso painottaa niitä eri tavoin. Kun maaleja tulee vähän, 0–0 ja 1–1 kantavat tasapelin todennäköisyyttä. Kun maaleja tulee paljon, 2–2 ja suuremmat lukemat kasvavat, mutta eivät riitä korvaamaan pienten lukemien vähenemistä.

Vähemmän maaleja, enemmän tasapelejä

Kun 15 suursarjakautta asetetaan rinnakkain, maalikeskiarvo ja tasapeliosuus kulkevat vastakkain: korrelaatio on −0,47. Valioliigassa ja Bundesliigassa tehtiin aineiston kausina eniten maaleja (3,02 ja 3,18 ottelua kohden), ja Valioliigassa tasapelejä oli vähiten. Serie A ja LaLiga olivat vähämaalisimmat (2,58 ja 2,59), ja niissä tasapelejä oli eniten.

Bundesliiga on poikkeus. Se oli maalikkain sarja, mutta tasapeliosuus 25,4 prosenttia on lähellä viiden sarjan keskiarvoa. Maalitason lisäksi tasapeliosuuteen vaikuttaa sarjan tasaväkisyys.

Mekanismin näkee Poisson-jakaumasta, jossa kummankin joukkueen maalimäärä arvotaan sen maaliodotuksen mukaan. Kun joukkueet ovat yhtä vahvoja, tasapelin todennäköisyys riippuu pelkästään maaliodotuksen tasosta:

Maaliodotus (koti–vieras)Tasapeli0–01–1Reilu kerroin
1,00–1,0030,9 %13,5 %13,5 %3.24
1,25–1,2527,0 %8,2 %12,8 %3.70
1,30–1,3026,4 %7,4 %12,6 %3.79
1,60–1,6023,4 %4,1 %10,4 %4.27

Kun molempien maaliodotus nousee yhdestä maalista 1,6:een, tasapelin todennäköisyys putoaa 31 prosentista 23 prosenttiin ja reilu kerroin nousee 3.24:stä 4.27:ään, vaikka joukkueet ovat edelleen täsmälleen yhtä vahvoja. Siksi tasapelin hinta reagoi maalimäärälinjaan: jos yli/alle 2,5 -markkina liikkuu alle-suuntaan, tasapelin kertoimen pitäisi laskea, vaikka 1X2:n voittajahinnat pysyisivät ennallaan.

Laskennan perusteet jakaumalle käydään läpi oppitunnissa Poisson-jakauma: maalit ja tarkka tulos.

Tasoero on tasapelin tärkein selittäjä

Toinen ja vahvempi tekijä on joukkueiden välinen tasoero. Sen mittaamiseksi jokaiselle runkosarjaottelulle laskettiin kummankin joukkueen saman kauden pistekeskiarvo ottelua kohden ja niiden erotus.

Pistekeskiarvojen eroOttelutTasanMaaleja/ottelu
alle 0,251 50230,6 %2,68
0,25–0,501 21427,4 %2,71
0,50–0,751 07825,9 %2,79
0,75–1,0073019,9 %2,93
1,00–1,5067616,0 %3,17
yli 1,5013015,4 %3,55

Tasaväkisistä otteluista lähes joka kolmas päättyi tasan, selvän tasoeron otteluista noin joka kuudes. Taulukossa näkyy myös, miksi tasoero ja maalimäärä kietoutuvat: epätasaisissa otteluissa tehtiin enemmän maaleja (3,55 suurimman eron ryhmässä), koska vahvempi joukkue tekee niitä paljon. Molemmat tekijät painavat tasapelin todennäköisyyttä samaan suuntaan.

Markkina toimii samalla logiikalla. Marraskuun 2026 Serie A -kierroksella Roma–Monzan kotivoiton vigitön todennäköisyys oli 76,2 prosenttia ja tasapelin 14,9 prosenttia. Sassuolo–Genoassa, jossa kummankin voiton todennäköisyys oli 35,6 prosenttia, tasapelin hinta vastasi 28,4 prosenttia. Kahden ottelun ero tasapelin todennäköisyydessä on lähes kaksinkertainen.

Poisson-malli aliarvioi tasapelit

Vakiintunut tapa hinnoitella jalkapallo-ottelu on laskea kummallekin joukkueelle maaliodotus ja olettaa, että joukkueiden maalit syntyvät toisistaan riippumatta Poisson-jakauman mukaan. Mallin heikkous tunnetaan: se antaa liian vähän tasapelejä. Mark Dixon ja Stuart Coles havaitsivat vuonna 1997 julkaistussa tutkimuksessaan, että pienten lukemien osuudet poikkeavat riippumattomasta mallista, ja lisäsivät malliin niille korjaustermin. Korjaus on nykyään hinnoittelumallien vakio-osa.

Ilmiö näkyy myös tässä aineistossa. Jokaiselle runkosarjaottelulle laskettiin maaliodotukset joukkueiden kauden koti- ja vierasmaalien perusteella, ja niistä ottelun tasapelitodennäköisyys tavallisella Poisson-mallilla.

SarjaToteutunut tasapeliosuusPoisson-malli
Serie A28,1 %23,9 %
Bundesliiga25,5 %20,7 %
LaLiga25,7 %24,4 %
Ligue 123,7 %22,7 %
Valioliiga23,0 %21,4 %
Yhteensä (5 330 ottelua)25,2 %22,7 %

Malli jäi jokaisessa sarjassa toteuman alle, yhteensä 2,5 prosenttiyksikköä. Ero oli suurin Bundesliigassa (4,8) ja Serie A:ssa (4,2) ja pienin LaLigassa (1,3). Koska maaliodotukset laskettiin samoista otteluista, joita malli arvioi, malli sai käyttöönsä enemmän tietoa kuin ennen ottelua on saatavilla. Silti se ei tavoittanut tasapelien määrää.

Kun tasapelit jaetaan lukemittain, kuva tarkentuu:

12,2 % / 10,0 %
1–1
toteuma / malli
6,9 % / 5,3 %
2–2 tai enemmän
toteuma / malli
6,1 % / 7,4 %
0–0
toteuma / malli

Koko vaje syntyi maalillisista tasapeleistä. Lukemaa 1–1 tuli 2,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin malli ennusti ja lukemia 2–2 tai suurempia 1,6 yksikköä enemmän. Maalittomia tasapelejä taas tuli 1,3 yksikköä vähemmän kuin malli antoi. Dixonin ja Colesin alkuperäisessä korjauksessa sekä 0–0 että 1–1 saivat lisää todennäköisyyttä; tämän aineiston suursarjoissa vain maalilliset tasapelit olivat aliedustettuja mallissa.

Todennäköisin selitys on pelitilanne. Riippumattomuusoletus tarkoittaa, että joukkueen maalintekotahti ei muutu, vaikka se olisi tappiolla. Todellisuudessa tappiolla oleva joukkue lisää hyökkäämistä ja johdossa oleva puolustaa. Tämä tekee tasoitusmaalin todennäköisemmäksi kuin riippumaton malli olettaa, ja siksi 1–0- ja 2–1-tilanteista syntyy usein 1–1 ja 2–2. Maalittomassa tasatilanteessa kummallakaan ei ole samaa painetta, ja 0–0-otteluista osa avautuu loppua kohti, kun molemmat alkavat tavoitella voittoa.

Vedonlyöjälle tästä seuraa käytännön sääntö: jos laskee tasapelin hinnan itse Poisson-mallilla, tulos on lähes aina liian matala. Pelkän riippumattoman mallin perusteella tasapeli näyttää ylihinnoitellulta silloinkin, kun markkinan hinta on oikea.

Puoliaikatulos ja tasapeli

Tasapelin todennäköisyys muuttuu ottelun aikana jyrkästi. Viiden suursarjan otteluista:

PuoliaikatilanneOsuus otteluistaPäättyi tasan
0–027,7 %36,7 %
1–111,1 %35,0 %
2–21,1 %32,8 %
yhden maalin johto43,0 %23,1 %
vähintään kahden maalin johto17,0 %5,0 %

Puoliajalla tasan olleista otteluista runsas kolmannes päättyi tasan. Yhden maalin puoliaikajohto kääntyi tasapeliksi lähes joka neljännessä ottelussa, mikä on käytännössä sama kuin tasapelien keskimääräinen osuus ennen ottelua. Kahden maalin johdosta tasapeli syntyi vain joka kahdennessakymmenennessä ottelussa.

Puoliajan 0–0-otteluista 21,9 prosenttia päättyi myös maalittomana. Toisin sanoen lähes neljä viidestä ensimmäisen puoliajan maalittomasta ottelusta näki vähintään yhden maalin toisella puoliajalla.

Taulukko on hyödyllinen live-vedonlyönnissä tarkistuspisteenä. Se kuvaa keskimääräistä ottelua, ja ottelukohtainen arvio menee sen edelle: puoliaika 0–0 tasaväkisessä Serie A -ottelussa on eri tilanne kuin 0–0 ottelussa, jossa ennakkosuosikin voiton todennäköisyys oli 75 prosenttia.

Tasapeli, alle 2,5 maalia ja molemmat tekevät maalin

Tasapeli kytkeytyy tiiviisti maalimarkkinoihin, ja kytkös näkyy suoraan lukemajakaumasta. Viiden suursarjan runkosarjaotteluista:

72,5 %
Tasapeleistä päättyi alle 2,5 maalin
0–0 tai 1–1
39,3 %
Alle 2,5 maalin otteluista päättyi tasan
kaikista 25,2 %
34,9 %
Tasan, kun molemmat tekivät maalin
54,9 % otteluista
13,4 %
Tasan, kun ainakin toinen jäi nollaan
käytännössä 0–0

Alle 2,5 maalin otteluita oli 46,5 prosenttia, ja niistä 39,3 prosenttia päättyi tasan. Tasapelin ja alle 2,5 maalin yhdistelmä toteutui 18,3 prosentissa kaikista otteluista. Jos tapahtumat olisivat toisistaan riippumattomia, yhdistelmän todennäköisyys olisi 25,2 % × 46,5 % eli 11,7 prosenttia. Todellinen osuus oli siis yli puolitoistakertainen.

Sama koskee molemmat tekevät maalin -markkinaa. Kun kumpikin joukkue teki maalin, ottelu päättyi tasan 34,9 prosentissa tapauksista. Kun ainakin toinen jäi nollaan, tasapeli oli mahdollinen vain lukemalla 0–0, ja osuus putosi 13,4 prosenttiin.

Vedonlyöjälle tästä seuraa kaksi asiaa. Ensinnäkin saman ottelun yhdistelmävedossa tasapeli ja alle 2,5 maalia eivät ole erillisiä tapahtumia, ja niiden kertoimien kertominen keskenään antaa liian pitkän reilun kertoimen. Saman ottelun yhdistelmät hinnoitellaankin yleensä omalla, lyhyemmällä kertoimellaan. Toiseksi tasapelin ja alle-linjan hintojen pitää liikkua yhdessä. Jos maalimarkkina siirtyy selvästi alle-suuntaan esimerkiksi sääennusteen tai kokoonpanotiedon takia, mutta tasapelin kerroin pysyy paikallaan, tasapelin hinta on jäänyt jälkeen.

Korrelaatio toimii molempiin suuntiin. Tasapeli ja yli 2,5 maalia toteutui vain 6,9 prosentissa otteluista, ja se vaatii lukeman 2–2 tai suuremman.

Tasapelijoukkue on enimmäkseen sattumaa

Vedonlyönnissä toistuu ajatus joukkueista, jotka pelaavat poikkeuksellisen paljon tasapelejä. Tilastot näyttävät tukevan sitä. Udinese pelasi kaudella 2023/24 Serie A:ssa 19 tasapeliä 38 ottelusta, puolet kaikista otteluistaan. Mallorca ja Osasuna pelasivat 16 tasapeliä yhden kauden aikana, samoin Juventus kaudella 2024/25.

Kun samojen joukkueiden tasapelimäärät katsotaan kolmen kauden ajalta, kuva muuttuu:

Joukkue2022/232023/242024/25
Udinese13/3819/388/38
Mallorca8/3816/389/38
Osasuna8/389/3816/38
Juventus6/3814/3816/38
Everton12/389/3815/38
Atlético Madrid8/384/3810/38

Udinesen 19 tasapelin kautta seurasi kahdeksan tasapelin kausi. Mallorcan 16:ta seurasi yhdeksän. Osasunan piikki tuli vasta kolmantena kautena.

Kolme mittausta kertoo saman asian koko aineistosta:

7,6 / 7,0
Joukkueiden tasapeliosuuksien keskihajonta
toteuma / pelkkä sattuma (%-yks.)
0,13
Kausien välinen korrelaatio
161 joukkuekauden paria
36,3 → 27,2 %
Eniten tasapelejä pelannut viidennes
kausi → seuraava kausi
15,0 → 25,3 %
Vähiten tasapelejä pelannut viidennes
kausi → seuraava kausi

Viiden suursarjan 290 joukkuekaudella tasapeliosuuksien keskihajonta oli 7,6 prosenttiyksikköä. Jos jokaisen joukkueen todellinen tasapelitodennäköisyys olisi täsmälleen sama, 25 prosenttia, pelkkä sattuma tuottaisi 38 ottelun kaudella 7,0 prosenttiyksikön hajonnan. Lähes kaikki näkyvä vaihtelu on siis otantavaihtelua.

Kausien välinen korrelaatio 0,13 tarkoittaa, että kauden tasapelimäärä ennustaa seuraavan kauden määrää vain heikosti. Eniten tasapelejä pelanneen viidenneksen osuus putosi seuraavalla kaudella 36,3 prosentista 27,2 prosenttiin ja vähiten pelanneen nousi 15,0 prosentista 25,3 prosenttiin. Molemmat ryhmät palasivat lähes kokonaan keskiarvoon.

Pieni pysyvä osa löytyy, ja se selittyy samoilla tekijöillä kuin ottelutasolla. Huippujoukkueet pelaavat vähän tasapelejä, koska ne ovat useimmissa otteluissaan selviä suosikkeja: Barcelona pelasi kolmen kauden aikana 4, 7 ja 4 tasapeliä, Inter 3, 7 ja 9. Vähämaalisesti pelaavilla keskikastin joukkueilla on taipumus hieman keskimääräistä useampiin tasapeleihin. Tämä osa on kuitenkin jo kertoimissa, koska markkina hinnoittelee tasoeron ja maaliodotuksen joka tapauksessa.

Kauden vaihe ei liikuta tasapelejä

Toinen yleinen käsitys on, että tasapelit yleistyvät kauden lopussa, kun osalla joukkueista ei ole enää pelattavaa tai kun yksi piste riittää molemmille. Aineistossa kauden neljännekset näyttävät tältä:

Kauden vaiheOttelutTasan
Ensimmäinen neljännes1 26026,7 %
Toinen neljännes1 40524,3 %
Kolmas neljännes1 26026,0 %
Viimeinen neljännes1 40524,1 %

Erot ovat pieniä ja menevät ristiin. Noin 1 300 ottelun ryhmässä tasapeliosuuden otantavirhe on noin 1,2 prosenttiyksikköä, joten neljännesten väliset erot mahtuvat sattuman rajoihin. Kauden viimeisellä neljänneksellä tasapelejä oli aineistossa vähiten.

Yksittäisissä otteluissa tilanne voi olla toinen. Kun kahdelle joukkueelle riittää viimeisellä kierroksella tasapeli, ottelun luonne muuttuu, ja markkina tietää sen. Sellaisia otteluita on kauden aikana kuitenkin niin vähän, että ne eivät näy neljännesten keskiarvoissa.

Mitä markkina hinnoittelee nyt

Marraskuun 2026 lopun Serie A- ja Valioliiga-kierroksilla (21.–30.11.) oli kerroinvertailussa 40 ottelua. Niiden vigitön tasapelitodennäköisyys, laskettuna välittäjien hintojen mediaanista, oli keskimäärin 23,2 prosenttia. Vaihteluväli oli 14,9 prosentista (Roma–Monza) 28,4 prosenttiin (Sassuolo–Genoa).

Tasaväkisin ottelu oli Sassuolo–Genoa 22.11., jossa kummankin voiton todennäköisyys oli 35,6 prosenttia:

Sassuolo–Genoa, Serie A 22.11.2026 (1X2)

Kohde PinnacleBetfair1xBetUnibet (SE)William HillBetsson
1 Sassuolo 2.732.822.692.602.502.68
X Tasapeli 3.433.453.583.403.303.25
2 Genoa 2.652.742.752.852.602.68

Kertoimet 15.11.2026

Pinnaclen hinnoista laskettuna tasapelin vigitön todennäköisyys on 28,2 prosenttia ja reilu kerroin noin 3.55. Jos samat 1X2-hinnat sovitetaan riippumattomaan Poisson-malliin, ne vastaavat noin 1,1 maalin odotusta kummallekin joukkueelle, eli hyvin vähämaalista ottelua. Tasapelikorjauksen kanssa sama tasapelihinta sallisi hieman korkeamman maaliodotuksen.

Kun kierrosten 40 ottelua ryhmitellään suosikin voittotodennäköisyyden mukaan, markkinan tasapelihinta käyttäytyy kuten historiallinen aineisto:

Suosikin voittotodennäköisyysOttelutTasapeli (vigitön, keskiarvo)
alle 45 %726,9 %
45–55 %1525,3 %
55–65 %1121,8 %
yli 65 %717,2 %

Tasaväkisimmissä otteluissa tasapelin hinta vastaa noin 27 prosenttia ja kovimman suosikin otteluissa runsasta 17:ää prosenttia. Väli on hieman kapeampi kuin historiallisessa tasoerotaulukossa (30,6 ja 15–16 %), mikä on odotettavaa: ennen ottelua tasoero tunnetaan epätarkemmin kuin kauden jälkeen, ja epävarmuus vetää arvioita kohti keskiarvoa.

Markkinan korkein tasapelitodennäköisyys, noin 28 prosenttia, jää alle sen 30,6 prosentin, jonka tasaväkisimpien joukkueparien ottelut tuottivat aineistossa. Vertailu on kuitenkin epäsymmetrinen: aineiston tasoero tunnetaan vasta kauden jälkeen, ja tasapelit itse vetävät joukkueiden pistekeskiarvoja lähemmäs toisiaan. Vertailun perusteella hinnat ovat oikeassa suuruusluokassa, mutta alihinnoittelun todisteeksi siitä on liian vähän. Tasaisimmankin ottelun tasapelikerroin asettui tällä kierroksella välille 3.05–3.58.

Kaksi ottelua, kaksi tasapelin rakennetta

Tasapelin hinnan saa purettua osiin, kun 1X2-hinnoista johdetaan maaliodotukset. Saman kierroksen kaksi Genoan ottelua näyttävät, kuinka eri tavoin sama vaihtoehto X syntyy.

Sassuolo–Genoa 22.11.Inter–Genoa 28.11.
Kotivoitto (vigitön)35,6 %75,0 %
Tasapeli (vigitön)28,4 %16,2 %
Maaliodotus, Poisson-sovitus1,12–1,122,45–0,74
0–010,6 %4,1 %
1–113,4 %7,5 %
2–24,2 %3,4 %
Alle 2,5 maalia61,2 %38,2 %

Sovituksessa riippumaton Poisson-malli on viritetty niin, että se tuottaa markkinan koti- ja vierasvoiton todennäköisyydet. Luvut ovat siksi likimääräisiä: ne kertovat, millaisen ottelun 1X2-hinnat kuvaavat, ja ne ovat herkkiä mallin oletuksille.

Sassuolo–Genoan tasapelistä yli kolmannes tulee maalittomasta lukemasta. Hinta nojaa siihen, että ottelussa tehdään vähän maaleja. Jos maalimarkkina hinnoittelee ottelun selvästi runsasmaalisemmaksi kuin 1X2-hinnoista johdettu noin 2,2 maalia, näiden kahden markkinan välillä on ristiriita, ja tasapelin hinta on se, joka on todennäköisemmin väärin.

Inter–Genoassa tasapeli on toisenlainen veto. Maalittoman tasapelin osuus on pieni, koska Interin maaliodotus on korkea, ja tasapelin todennäköisyys kasautuu lukemiin 1–1 ja 2–2. Tasapeli vaatii tässä ottelussa käytännössä Genoan maalin. Siksi altavastaajan maalintekokyky, esimerkiksi sen keskushyökkääjän pelaaminen, vaikuttaa tällaisen ottelun tasapelihintaan enemmän kuin suosikin puolustus.

Näin arvioit tasapelin hinnan itse

Tasapelin hinnoittelu omalla mallilla etenee neljässä vaiheessa. Esimerkissä käytetään kuvitteellista tasaväkistä Serie A -ottelua, jossa kummankin joukkueen maaliodotus on 1,25.

  1. Arvioi maaliodotukset

    Laske kummallekin joukkueelle odotettu maalimäärä tämän ottelun olosuhteissa. Lähtökohdaksi käyvät joukkueiden hyökkäys- ja puolustustaso suhteessa sarjan keskiarvoon sekä kotietu. Vaihtoehto on johtaa ne markkinasta: yli/alle 2,5 -linja antaa kokonaismaaliodotuksen ja 1X2-hinnat sen jakautumisen joukkueiden kesken. Esimerkissä 1,25–1,25.

  2. Laske riippumaton tasapelitodennäköisyys

    Laske lukemien 0–0, 1–1, 2–2 ja niin edelleen todennäköisyydet Poisson-jakaumalla ja summaa ne. Maaliodotuksilla 1,25–1,25 tulos on 27,0 %: 0–0 8,2 %, 1–1 12,8 % ja loput suuremmista lukemista.

  3. Lisää tasapelikorjaus

    Riippumaton malli jää tässä aineistossa keskimäärin 2,5 prosenttiyksikköä toteuman alle, ja vaje syntyy maalillisista tasapeleistä. Esimerkissä korotus noin 1,5 yksikköä nostaa arvion noin 28,5 %:iin, eli reiluksi kertoimeksi noin 3.50.

  4. Vertaa markkinan vigittömään hintaan

    Poista välittäjän marginaali kolmen vaihtoehdon hinnoista ja vertaa tasapelin vigitöntä todennäköisyyttä omaan arvioosi. Veto on perusteltu vain, kun saatavilla oleva kerroin ylittää oman reilun kertoimesi selvästi. Esimerkissä 3.50:n reilulla kertoimella 3.58:n hinta antaisi noin 2 %:n odotusarvon, mikä on pieni etu mallin epävarmuuteen nähden.

Kolmannen vaiheen korjaus on mallin heikoin kohta. Sen suuruus vaihtelee sarjoittain (tässä aineistossa Bundesliigassa lähes viisi yksikköä, LaLigassa runsas yksi), ja sitä on vaikea arvioida tarkasti ilman suurta omaa aineistoa. Siksi oma tasapelihinta kannattaa esittää vaihteluvälinä, esimerkiksi 27–30 %.

Tasapeli vedonlyöntikohteena

Tasapelissä on piirteitä, jotka erottavat sen voittajavedoista.

Puoltaa tasapelin seuraamista

  • Tasapelin hinta riippuu maalimäärästä, joten se voi jäädä jälkeen, kun maalilinja liikkuu ja voittajahinnat eivät.
  • Riippumaton Poisson-malli aliarvioi tasapelit, joten markkinan osat, jotka nojaavat yksinkertaiseen malliin, voivat hinnoitella X:n liian pitkäksi.
  • Tasaväkisissä vähämaalisissa otteluissa tasapelin todennäköisyys on lähes 30 %, ja kerroin on silloin lyhyimmillään noin 3.20–3.60.
  • Puoliaikatilanne muuttaa tasapelin todennäköisyyttä jyrkästi ja ennustettavasti, mikä antaa live-markkinassa selkeän vertailukohdan.

Puhuu tasapeliä vastaan

  • Tasapelin osumatarkkuus jää alle kolmanneksen parhaimmissakin otteluissa, joten tappioputket ovat pitkiä.
  • Joukkueen tasapelitilasto houkuttelee virheelliseen päättelyyn: se on lähes kokonaan sattumaa.
  • Kauden lopun tasapeliefekti ei näy aineistossa, joten sen varaan rakennettu strategia on huterasti perusteltu.
  • Yksi myöhäinen maali ratkaisee koko vedon, ja yhden maalin johdosta tasapeli syntyy vain noin joka neljännessä ottelussa.

Tappioputkien pituus on tasapelivedon todellinen hinta. Jos tasapelin todennäköisyys on 28 prosenttia, todennäköisyys kymmenen peräkkäisen tappion putkelle on 0,72^10 eli noin 3,7 prosenttia yksittäisen putken alusta laskettuna. Pitkällä aikavälillä tällainen putki tulee vastaan useita kertoja. Panoskoko kannattaa siksi mitoittaa matalammaksi kuin vedoissa, joiden osumatarkkuus on 50 prosentin luokkaa.

Kun tasapeli on mukana näkemyksessä mutta ei yksinään, vaihtoehdot ovat kaksoismahdollisuus ja draw no bet. Niiden hinnat johdetaan suoraan 1X2-hinnoista, ja laskenta on käyty läpi oppitunnissa Draw no bet ja kaksoismahdollisuus.

Neljä yleistä virhettä tasapelin arvioinnissa

Aineiston perusteella tasapelin arvioinnissa toistuu neljä virhettä. Jokaisella on mitattava hinta.

Joukkueen tasapelitilaston lukeminen ominaisuutena. Kauden tasapelimäärä selittyy lähes kokonaan sattumalla, ja eniten tasapelejä pelanneet joukkueet palasivat seuraavalla kaudella 27 prosentin tasolle. Tilastoon nojaava vetäjä maksaa hinnan, joka perustuu toistumattomaan ilmiöön.

Riippumattoman Poisson-mallin käyttö sellaisenaan. Malli jäi aineistossa 2,5 prosenttiyksikköä toteuman alle. Tasaväkisessä ottelussa se tarkoittaa, että mallin reilu kerroin voi olla 3.80, kun oikeampi hinta on lähempänä 3.50:tä. Malli saa tasapelin näyttämään jatkuvasti ylihinnoitellulta.

Tasapelin ja maalimarkkinan hintojen käsittely erikseen. Tasapeli ja alle 2,5 maalia toteutuivat yhdessä 18,3 prosentissa otteluista, kun riippumattomuus antaisi 11,7 prosenttia. Kun yhdistelmän reilu kerroin lasketaan kertomalla kertoimet keskenään, se tulee liian pitkäksi, ja välittäjän tarjoama lyhyempi hinta näyttää virheellisesti huonolta.

Kauden lopun tasapeliefektin olettaminen. Viimeisellä neljänneksellä tasapelejä oli aineistossa vähiten, 24,1 prosenttia. Yksittäiset ottelut, joissa piste riittää molemmille, ovat todellisia, mutta niitä on niin vähän, että yleinen sääntö niiden varaan ei kestä.

Veikkausliiga vertailukohtana

Veikkausliigassa pelattiin kausina 2022–2024 yhteensä 505 ottelua, mukaan lukien jatkosarjat ja Konferenssiliigan karsintaotteluiden pudotuspelit. Niistä 23,4 prosenttia päättyi tasan, mikä on lähellä Valioliigan ja Ligue 1:n tasoa. Maalikeskiarvo oli 2,81, ja kausien tasapeliosuudet olivat 21,0, 24,9 ja 24,3 prosenttia.

Lukemajakauma muistuttaa suursarjoja: 1–1 päättyi 11,1 prosenttia otteluista ja 0–0 5,9 prosenttia. Kauden 2023 vähämaalisin kausi (2,55 maalia ottelua kohden) oli myös maalittomien tasapelien kausi, 8,3 prosenttia otteluista, mikä sopii samaan kuvaan maalitason ja tasapelien yhteydestä.

Veikkausliigan kausi on kuitenkin vain noin 170 ottelua, joten tasapeliosuuden otantavirhe on yhdellä kaudella noin 3,3 prosenttiyksikköä. Yksittäisen kauden luvusta ei voi päätellä juuri mitään, ja Veikkausliigan tasapelien hinnoittelussa kannattaa nojata samoihin tekijöihin kuin muuallakin: tasoeroon ja maaliodotukseen.

Aineiston rajoitukset

Kausi 2025/26 ja käynnissä oleva kausi 2026/27 eivät ole mukana. Käynnissä olevan kauden tasapeliosuuksia voi verrata taulukon kolmen kauden tasoon, mutta syyskauden muutaman sadan ottelun otos on sarjakohtaisesti niin pieni, että kahden tai kolmen prosenttiyksikön poikkeama keskiarvosta on vielä tavallista vaihtelua.

Luvut perustuvat kolmeen kauteen ja noin 5 300 otteluun viidessä sarjassa. Se riittää sarjatason keskiarvoihin ja suuriin ilmiöihin, kuten tasoeron vaikutukseen ja Poisson-mallin vajeeseen. Yksittäisen sarjan kausilukujen erot ovat sen sijaan osin sattumaa, ja Veikkausliigan noin 170 ottelun kaudet ovat liian pieniä kausikohtaisiin johtopäätöksiin.

Tasoeron ja Poisson-mallin laskelmat käyttävät koko kauden tuloksia, joten ne kuvaavat ilmiöitä jälkikäteen. Ottelua edeltävä arvio sisältää aina enemmän epävarmuutta, ja siksi oikea vertailukohta ottelukohtaiselle arviolle on markkinan hinta. Kerroinhistoriaa aineistossa ei ole, joten siitä ei voi päätellä, kuinka hyvin tasapelien kertoimet ovat historiallisesti osuneet.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka usein jalkapallo-ottelu päättyy tasapeliin?
Viidessä eurooppalaisessa suursarjassa noin joka neljäs ottelu. Kausina 2022/23–2024/25 tasan päättyi 25,2 % 5 341 ottelusta. Serie A:ssa osuus oli 28,0 % ja Valioliigassa 23,0 %.
Mikä on yleisin tasapelilukema?
1–1. Suursarjojen tasapeleistä 48,4 % päättyi 1–1, 24,0 % 0–0 ja 23,3 % 2–2. Kaikista otteluista 1–1 päättyi 12,2 %.
Missä sarjassa on eniten tasapelejä?
Viidestä suursarjasta Serie A:ssa. Kolmen kauden aikana italialaisista otteluista 28,0 % päättyi tasan. Serie A oli myös vähämaalisin sarja, 2,58 maalia ottelua kohden.
Mikä vaikuttaa tasapelin todennäköisyyteen eniten?
Joukkueiden tasoero ja odotettu maalimäärä. Tasaväkisistä joukkueista tasapeli syntyi aineistossa 30,6 %:ssa otteluista, selvän tasoeron otteluissa noin 16 %:ssa. Mitä vähemmän maaleja odotetaan, sitä todennäköisempi tasapeli on.
Miksi Poisson-malli antaa liian vähän tasapelejä?
Malli olettaa joukkueiden maalit toisistaan riippumattomiksi. Todellisuudessa tappiolla oleva joukkue hyökkää enemmän, mikä tekee tasoitusmaaleista yleisempiä. Aineistossa malli antoi tasapelejä 22,7 %, toteuma oli 25,2 %, ja ero syntyi 1–1- ja 2–2-lukemista.
Kannattaako pelata joukkueen tasapeliä, joka pelaa paljon tasapelejä?
Pelkän tilaston perusteella ei. Joukkueiden tasapeliosuuksien vaihtelu on lähes kokonaan sattumaa: kauden eniten tasapelejä pelanneen viidenneksen osuus putosi seuraavalla kaudella 36,3 %:sta 27,2 %:iin, lähelle keskiarvoa.
Mikä on tasapelin tyypillinen kerroin?
Suursarjoissa tasapelin kerroin on yleensä noin 3.20–7.00. Tasaväkisessä ottelussa se on lyhyimmillään noin 3.20–3.60, selvän suosikin ottelussa 5.50–7.00.
Kuinka usein puoliajan 0–0 päättyy tasapeliin?
Aineistossa 36,7 %:ssa otteluista. Puoliajan 0–0-otteluista 21,9 % päättyi myös maalittomana.
#tasapeli#1X2#vedonlyönti#serie a#valioliiga#poisson#tilastot#jalkapallo

← Kaikki jutut