18+ Vedonlyönti on sallittu vain täysi-ikäisille. Pelaa harkiten ja vain rahalla, jonka voit hävitä. Apua peliongelmaan: Peluuri.fi · auttava puhelin 0800 100 101 (maksuton).
Oppitunti Tennis

Tenniksen kerroin syöttöpisteistä: näin lasket sen itse

Kaavio, jossa yksittäisen syöttöpisteen todennäköisyys 65 % kasvaa portaittain syöttöpelin, erän ja ottelun voittotodennäköisyydeksi.

Tennisottelun kerroin lasketaan kahdesta luvusta: kuinka suuren osan omista syöttöpisteistään kumpikin pelaaja voittaa. Kun nämä todennäköisyydet tunnetaan, tenniksen pistelaskusta seuraa suoraan syöttöpelin pitämisen, erän ja koko ottelun voittotodennäköisyys, ja samasta laskusta saadaan myös pelimäärän ja pelitasoituksen reilut hinnat. Laskun voi tehdä myös toisin päin: ottelukertoimesta saa selville, kuinka suuren syöttöeron markkina pelaajien välille olettaa.

Miksi tennis sopii laskettavaksi syöttöpisteistä?

Tennis on pistelaskultaan rakenteellinen laji. Ottelu koostuu eristä, erä peleistä ja peli pisteistä, ja jokainen taso noudattaa kiinteää sääntöä: peli voitetaan neljällä pisteellä kahden pisteen erolla, erä kuudella pelillä kahden pelin erolla tai tiebreakilla tilanteessa 6–6, ja tavallinen ATP-ottelu kahdella voittoerällä.

Ratkaiseva yksityiskohta on syöttövuoro. Syöttäjä voittaa selvästi suurimman osan omista pisteistään. Miesten kovalla kentällä tyypillinen taso on noin 62–66 prosenttia syöttöpisteistä. Siksi pelaajan vahvuus kannattaa kuvata kahdella luvulla: kuinka usein hän voittaa pisteen syöttäessään ja kuinka usein vastustaja voittaa pisteen syöttäessään.

Kun syöttöpisteiden todennäköisyys oletetaan jokaisessa pisteessä samaksi, loppu on pelkkää laskentaa. Tätä kutsutaan Markov-malliksi: jokaisesta tilanteesta (esimerkiksi 30–15) siirrytään seuraavaan tietyllä todennäköisyydellä, eikä aiempi historia vaikuta.

Miten syöttöpelin pitäminen lasketaan?

Merkitään syöttäjän pisteen voittotodennäköisyyttä kirjaimella p ja häviötodennäköisyyttä q = 1 − p. Syöttöpeli voitetaan kolmella tavalla: ilman tasatilannetta lukemin 40–0, 40–15 tai 40–30, tai tasatilanteen (40–40) kautta.

  • Lukemaan 40–0, 40–15 tai 40–30 päätyvät reitit tuottavat yhteensä p⁴ × (1 + 4q + 10q²).
  • Tasatilanteeseen päädytään 20 × p³ × q³ todennäköisyydellä.
  • Tasatilanteesta syöttäjä voittaa todennäköisyydellä p² / (p² + q²), koska hänen on voitettava kaksi pistettä peräkkäin ennen kuin vastustaja tekee saman.

Esimerkiksi syöttäjä, joka voittaa 64 prosenttia pisteistään: 0,64⁴ × 3,736 = 0,627 ilman tasatilannetta, ja tasatilanteen kautta 0,245 × 0,760 = 0,186. Yhteensä pito on 81,3 prosenttia.

Syöttöpisteistä voitettuSyöttöpelin pito
55 %62,3 %
60 %73,6 %
62 %77,6 %
64 %81,3 %
66 %84,6 %
68 %87,5 %
70 %90,1 %

Taulukon tärkein opetus on vahvistuminen. Kolmen prosenttiyksikön ero yksittäisessä pisteessä on syöttöpelissä noin viiden prosenttiyksikön ero, koska peli vaatii useamman pisteen voittamista. Sama ilmiö toistuu jokaisella seuraavalla tasolla.

Erä, tiebreak ja ottelu

Erän todennäköisyys lasketaan samalla tavalla kuin peli, mutta yksikkönä on syöttöpeli. Pelaajat syöttävät vuorotellen, joten erässä vuorottelevat kaksi eri todennäköisyyttä: oma pito ja vastustajan murtaminen. Tilanteessa 6–6 pelataan tiebreak, jossa syöttövuoro vaihtuu kahden pisteen välein, ja sen voittaja lasketaan suoraan pisteistä.

Ottelutasolla kaava on yksinkertaisin. Kun erätodennäköisyys on s, kahden voittoerän ottelun voittotodennäköisyys on

P(ottelu) = s² × (3 − 2s)

eli kaksi ensimmäistä erää, tai erät jaetaan ja kolmas voitetaan. Kaava toimii myös toisin päin, mikä tekee siitä käyttökelpoisen markkinan lukemiseen: ottelukertoimesta saadaan suoraan erätodennäköisyys, jota markkina implisiittisesti olettaa.

65 % / 61 %
Syöttöpisteet
parempi pelaaja / heikompi
83,0 %
Pito, parempi
syöttöpelit
75,6 %
Pito, heikompi
syöttöpelit
20,3 %
Tiebreak per erä
todennäköisyys
63,2 %
Erä
paremman voitto
69,4 %
Ottelu
paremman voitto

Neljän prosenttiyksikön ero syöttöpisteissä (65 vastaan 61) muuttuu 7,4 prosenttiyksikön eroksi syöttöpelien pidossa, 63 prosentin erätodennäköisyydeksi ja lopulta lähes 70 prosentin ottelutodennäköisyydeksi.

Laskuesimerkki: Djokovic–Humbert Baselissa

Novak Djokovic ja Ugo Humbert kohtaavat ATP 500 -tason Swiss Indoors -turnauksessa Baselissa keskiviikkona 28.10.2026 klo 16.10 Suomen aikaa. Alusta on sisähallin kova kenttä.

Djokovic–Humbert, ottelun voittaja

Kohde PinnacleBetfairCoolbetUnibet888sportBetsson
Djokovic 1.401.421.381.351.361.37
Humbert 3.183.303.073.203.103.05

Kertoimet 28.10.2026

  1. Poista vigi ottelukertoimesta

    Pinnaclen 1.40 ja 3.18 antavat raakatodennäköisyydet 71,4 % ja 31,4 %. Normalisoituna Djokovicin vigitön todennäköisyys on 69,4 %.

  2. Muunna ottelutodennäköisyys erätodennäköisyydeksi

    Ratkaise s² × (3 − 2s) = 0,694. Ratkaisu on s = 0,632: markkina antaa Djokovicille 63,2 prosentin todennäköisyyden voittaa yksittäinen erä.

  3. Laske kolmannen erän todennäköisyys

    Erät jaetaan todennäköisyydellä 2 × s × (1 − s) = 2 × 0,632 × 0,368 = 46,5 %. Lähes joka toinen tällainen ottelu menee kolmeen erään.

  4. Valitse syöttötaso

    Ottelukerroin kertoo pelaajien välisen eron, ja syöttöjen yleinen taso on arvioitava erikseen. Oletetaan, että pelaajien syöttöpisteet ovat yhteensä 126 % eli keskimäärin 63 % pelaajaa kohden.

  5. Etsi syöttöero, joka tuottaa markkinan hinnan

    Kokeillaan eroja, kunnes malli antaa 69,4 %. Tulos on Djokovic 65,0 % ja Humbert 61,0 % syöttöpisteistä, eli pidot 83,0 % ja 75,6 %.

  6. Johda muut markkinat

    Samasta mallista saadaan koko ottelun pelijakauma. Siitä luetaan pelimäärän yli/alle- ja pelitasoituksen todennäköisyydet.

Vaihe 4 on mallin heikoin kohta, koska syöttötaso on oletus eikä sitä voi lukea ottelukertoimesta. Sen vaikutus ottelun voittajaan on nolla: sama 69,4 prosentin ottelutodennäköisyys syntyy kaikilla syöttötasoilla, vain tarvittava syöttöero muuttuu. Pelimäärään syöttötaso vaikuttaa suoraan. Mitä hallitsevampia syötöt ovat, sitä enemmän pelejä ja tiebreakeja ottelussa on.

Miksi pelimäärän jakauma on kaksihuippuinen?

Kahden voittoerän ottelun pelimäärällä on kaksi huippua. Kahden erän ottelut päättyvät tyypillisesti 16–22 peliin, kolmen erän ottelut 27–33 peliin, ja niiden väliin jää notko.

Pelejä ottelussaTodennäköisyys
18 tai alle16,1 %
19–2014,1 %
21–2213,1 %
23–247,3 %
25–2712,1 %
28–3014,6 %
31 tai enemmän22,7 %

Taulukko on laskettu Djokovic–Humbert-ottelun syöttöpisteillä 65 % ja 61 %. Odotusarvo on 24,9 peliä, mutta juuri 23–24 pelin ottelut ovat harvinaisimpia: niitä on vain 7,3 prosenttia. Mediaani on 24.

Tästä seuraa käytännön sääntö. Pelimäärän linja on käytännössä veto siitä, pelataanko kolmas erä. Jos arvioit kolmannen erän todennäköisyyden toisin kuin markkina, se näkyy pelimäärässä voimakkaammin kuin ottelun voittajassa. Sama logiikka on käyty läpi maalien osalta yli/alle-vetojen hinnoittelussa, mutta tenniksessä jakauman muoto tekee linjasta herkemmän.

Malli vastaan markkina: kolme Baselin ottelua

Mallin todellinen testi on verrata sen antamia hintoja markkinan muihin markkinoihin. Alla on kolme Baselin keskiviikon ottelua. Ottelukertoimesta johdettiin syöttöero kuten yllä, ja syöttötason oletusta vaihdeltiin välillä 120–132 % (yhteensä), jotta näkyy, kuinka herkkä tulos on oletukselle.

OtteluVoittaja (vigitön)LinjaMarkkinaMalli
Djokovic–HumbertDjokovic 69,4 %Yli 23 peliä47,8 %52,0–56,9 %
Djokovic–HumbertDjokovic −3 peliä49,1 %46,4–51,9 %
Fritz–HijikataFritz 84,6 %Yli 22 peliä51,8 %47,1–54,4 %
Fritz–HijikataFritz −4 peliä52,1 %49,9–59,9 %
Hurkacz–RuneHurkacz 62,7 %Yli 23,5 peliä49,0 %51,6–54,9 %
Hurkacz–RuneHurkacz −2 peliä51,7 %50,4–52,9 %

Markkinan luvut ovat Pinnaclen vigittömiä hintoja. Kokonaisluvun linjoilla (23, 22, 3, 4 ja 2) tasatilanne palauttaa panoksen, joten mallin todennäköisyys on laskettu ilman tasatulosta.

Pelitasoituksessa malli ja markkina ovat kaikissa kolmessa ottelussa käytännössä samaa mieltä: markkinan luku osuu mallin vaihteluvälin sisään. Fritz–Hijikata-ottelun pelimäärä osuu sekin kohdalleen syöttötasolla 126–130 %, joka on Fritzin kaltaiselle syöttäjälle uskottava.

Djokovic–Humbert- ja Hurkacz–Rune-otteluiden pelimäärässä ero on selvempi. Malli antaa yli-vedolle vähintään 51,6 prosentin todennäköisyyden millä tahansa järkevällä syöttötasolla, kun markkinan hinta jää alle 50 prosentin. Djokovic–Humbert-ottelun yli 23 pelin kertoimella 2.02 mallin 54 prosentin arvio tarkoittaisi odotusarvoa 0,54 × 2,02 − 1 = +9 %.

Mitä malli jättää huomiotta?

Syöttöpistemalli olettaa, että jokainen piste on erillinen ja todennäköisyys pysyy samana koko ottelun ajan. Todellisuudessa näin ei aina ole, ja jokainen poikkeama siirtää pelimäärää tiettyyn suuntaan.

Tärkeät pisteet. Jos parempi pelaaja voittaa murtopallot ja tiebreakit useammin kuin perustasonsa perusteella odottaisi, erät päättyvät lyhyemmin ja kolmas erä jää useammin pelaamatta. Pelimäärä laskee.

Erän sisäinen dynamiikka. Kun erä on karannut, häviävä pelaaja voi säästää voimiaan tai pelata riskillä. Erätulokset 6–1 ja 6–2 ovat tällöin yleisempiä kuin malli olettaa.

Ottelun aikainen muutos. Väsymys, pieni vamma tai taktiikan vaihto muuttaa syöttöpisteiden todennäköisyyttä kesken ottelun. Malli käyttää yhtä lukua koko ottelulle.

Keskeytys. Kesken jäävä ottelu ratkaistaan välittäjän sääntöjen mukaan, ja pelimäärävedot mitätöidään usein. Ottelun voittajaveto voi jäädä voimaan, jos ensimmäinen erä on pelattu. Säännöt vaihtelevat välittäjittäin.

Poikkeamat kertovat, mihin suuntaan se todennäköisesti erehtyy, ja juuri se tieto auttaa tulkitsemaan eroja markkinan kanssa. Myös alustalla on merkitystä: syöttötason oletus on savella matalampi ja nurmella korkeampi, ja eroja on käsitelty tarkemmin tenniksen alustoja käsittelevässä jutussa.

Näin rakennat mallin itse

Laskun voi tehdä taulukkolaskennassa tai lyhyellä ohjelmalla. Toimiva rakenne on kolmiportainen.

  1. Peli. Kirjoita yllä oleva pidon kaava funktioksi, joka ottaa syöttöpisteiden todennäköisyyden ja palauttaa pidon.
  2. Erä. Käy läpi kaikki erän pelitilanteet 0–0:sta lähtien. Jokaisessa tilanteessa syöttäjä pitää todennäköisyydellä, jonka sait vaiheesta 1. Tilanteessa 6–6 laske tiebreak samalla tavalla pisteistä. Kirjaa jokaisen lopputuloksen (6–4, 7–5, 7–6 ja niin edelleen) todennäköisyys.
  3. Ottelu. Yhdistä erien lopputulokset kahden voittoerän otteluksi. Jokaisesta yhdistelmästä saat sekä ottelun voittajan että pelien kokonaismäärän ja pelieron.

Kun malli on valmis, sitä voi käyttää kahteen suuntaan. Omista syöttöpistearvioista saat reilut hinnat kaikille markkinoille. Markkinan ottelukertoimesta saat syöttöeron, jota markkina olettaa, ja voit verrata sitä pelaajien todellisiin syöttölukuihin samalla alustalla.

Miten syöttöpisteet arvioidaan ottelua varten?

Mallin tulos on täsmälleen yhtä hyvä kuin sen syötteet. Pelaajan kauden syöttöpisteprosentti on hyvä lähtökohta, mutta sellaisenaan se ei riitä, koska luku on kerätty eri vastustajia vastaan. Kovan palauttajan kohdatessaan syöttäjä voittaa vähemmän pisteitä kuin keskimäärin, ja heikon palauttajan kohdatessaan enemmän.

Yleisin ratkaisu on verrata molempia lukuja kiertueen keskiarvoon samalla alustalla. Syöttäjän ylivoima keskiarvoon nähden lisätään, ja palauttajan ylivoima keskiarvoon nähden vähennetään:

p = keskiarvo + (syöttäjän syöttöpisteet − keskiarvo) − (palauttajan palautuspisteet − palautuksen keskiarvo)

Kuvitteellinen esimerkki näyttää, miten kaava toimii. Oletetaan, että alustan keskitaso on 64 prosenttia syöttöpisteistä, jolloin palauttaja voittaa keskimäärin 36 prosenttia. Pelaaja A voittaa kaudella 67 prosenttia syöttöpisteistään eli kolme prosenttiyksikköä yli keskitason. Pelaaja B voittaa 38 prosenttia palautuspisteistään eli kaksi prosenttiyksikköä yli keskitason. A:n syöttöpisteiden arvio tätä vastustajaa vastaan on 64 + 3 − 2 = 65 prosenttia.

Kun arvio on tehty molemmille pelaajille, syötä ne malliin ja vertaa tulosta markkinaan. Jos oma arviosi antaa Djokovicille esimerkiksi 66 prosenttia syöttöpisteistä ja Humbertille 61 prosenttia, malli nostaa Djokovicin ottelutodennäköisyyden 73,5 prosenttiin, kun markkina antaa 69,4 %. Reilu kerroin olisi silloin 1.36, ja tarjolla oleva 1.42 antaisi noin neljän prosentin odotusarvon. Ero kertoo, että joko arviosi tai markkinan tieto on parempi, ja juuri tätä kysymystä vedonlyöjä joutuu ratkomaan jokaisessa ottelussa.

Usein kysytyt kysymykset

Miten tennisottelun kerroin lasketaan syöttöpisteistä?
Arvioi, kuinka suuren osan syöttöpisteistään kumpikin pelaaja voittaa. Siitä lasketaan syöttöpelin pito, pidoista erän voitto ja eristä ottelun voitto. Reilu kerroin on 1 jaettuna ottelun voittotodennäköisyydellä.
Kuinka usein ATP-pelaaja pitää syöttönsä?
Pito riippuu syöttöpisteistä. 64 prosenttia syöttöpisteistä voittava pelaaja pitää syöttönsä noin 81 prosentin todennäköisyydellä, 70 prosenttia voittava noin 90 prosentin todennäköisyydellä.
Miten ottelukertoimesta saa erätodennäköisyyden?
Kahden voittoerän ottelussa ottelutodennäköisyys on s² × (3 − 2s), missä s on erätodennäköisyys. Esimerkiksi 69,4 prosentin ottelutodennäköisyys vastaa 63,2 prosentin erätodennäköisyyttä.
Miksi tenniksen pelimäärälinja on vaikea?
Kahden voittoerän ottelun pelimäärä jakautuu kahteen ryhmään: kahden erän otteluihin ja kolmen erän otteluihin. Linja osuu usein ryhmien väliin, joten veto ratkeaa käytännössä sillä, pelataanko kolmas erä.
Kuinka luotettava syöttöpistemalli on?
Malli hinnoittelee ottelun voittajan ja pelitasoituksen yleensä lähelle markkinaa. Pelimäärässä se olettaa jokaisen pisteen erilliseksi eikä huomioi tärkeiden pisteiden tai erän sisäisen dynamiikan vaikutusta, joten sen ennustetta kannattaa testata pelatuilla otteluilla ennen pelaamista.
Vaikuttaako syöttötaso ottelun voittajaan?
Ei suoraan. Sama ottelutodennäköisyys syntyy eri syöttötasoilla, jos pelaajien välinen ero muuttuu sopivasti. Syöttötaso vaikuttaa pelimäärään: mitä hallitsevampia syötöt ovat, sitä enemmän pelejä ja tiebreakeja ottelussa on.
#tennis#syöttöpeli#kertoimet#pelimäärä#pelitasoitus#todennäköisyys#oppitunti#vedonlyönti

← Kaikki jutut